Circulation (osa 6) Hemostaatit

Wound packing

Hemostaatit

Verenvuodon tyrehdyttämiseen käytettävät hemostaattiset aineet ja sellaisia sisältävät sidokset eivät ole aivan uusi asia lääketieteessä, itseasiassa sellaisia oli käytössä jo Troijan taistelun aikoihin. Kirurgit ovat käyttäneet hemostaatteja toimenpiteissä jo iät ja ajat. Modernit kenttäkäyttöön suunnitellut hemostaatit ovat sen sijaan vasta viimeisten vuosikymmenten tulokkaita.

Kaikki hemostaattit on luotu tasavertaisiksi, mutta ovatko toiset tasavertaisempia?

Quikclot oli ensimmäisiä kentälle jalkautettuja hemostaattijauheita. Alkujaan tuote oli Zeoliitti-pohjainen vulkaaninen mineraalivalmiste, joka veren kanssa kontaktiin joutuessaan absorboi vettä, eli hieman kuin kastikkeen suuruste ja siten tehosti hyytymän syntymistä. Haittapuolena alkupään tuotteissa oli niiden reaktion aktivoituessa syntynyt runsas lämpö, joka saattoi aiheuttaa palovammoja. Nykyään Quikclotin Combat Gauzen aktivoiva aine on myös mineraalipohjainen savijauhe Kaoliini, joka aktivoi koagulaatio tekijää XII, eli vaikuttaa suoraan verenhyytymisprosessiin. Palovammoja Combat Gauze ei aiheuta.

Celox ja ChitoSam ovat äyriäisten kitiinikuoresta erotettuja kitosaani-valmisteita. Tuotteen vaikutusmekanismina on kiinnittyä vammautuneeseen kudokseen, nopeuttaa verihiutaleiden yhteenliittymistä ja siten hyytymän syntymistä. Myös äyriäisallergisten on turvallista käyttää tuotetta, allergisista reaktioista ei ole raportoitu. Celox mainostaa toimivansa myös Marevania tai hepariineja käyttävien potilaiden kanssa.

Woundclot puolestaan mainostaa olevansa uuden sukupolven hemostaatti, joka toimii usealla eri mekanismilla. Sidoksessa sisällä on imukykyinen geelimäinen verkko, joka kiinnittyy vammautuneeseen kudokseen, konsentroi hyytymätekijöitä ja tehostaa hyytymän syntyä. Woundclot myös aktivoi koagulaatio prosessin tekijää XI.

Hemostaatit ja hypotermia

Suuri osa päivystyksiin tuotavista vammapotilaista on enemmän tai vähemmän hypotermisiä, eikä tilanne ole ainakaan parempi kenttälääkinnän puolella. Hypotermisillä potilaillahan on verenhyytymisprosessi häiriintynyt, eli he kärsivät ainakin jonkin asteisesta koagulopatiasta, tällöin myös saattaa heiketä sellaisten hemostaattisten aineiden teho, jotka vaikuttavat suoraan hyytymiseen.

Tutkimusetiikka

Hemostaattien tehoa ja eroja on tutkittu melkoisen paljon, aina eläinmalleista potilaiden selviytymistä seuraaviin tilastotutkimuksiin. Eläinmalleissa nukutetuilta sioilta viilletään eripituinen viilto eläimen suureen valtimoon ja havainnoidaan hemostaatin tehoa. Kentällä hemostaatteja on käytetty jo sen verran pitkään, että dataa on myös kertynyt hieman tilastoitavaksi saakka. Johtopäätös tutkimuksista hemostaattien edusta on hyvin selkeä: niistä saattaa olla apua.

Ongelma kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa on muuttujien suuri määrä ja etiikka. Elvytyksessä jo vuosikymmenten ajan käytettyjen lääkkeiden näyttö on samaa luokkaa, niistä on mahdollisesti apua potilaiden selviytymisessä tai tuskin ainakaan kamalasti haittaa. Ongelmana on asian tutkimisen eettisyys, ei voida luoda kahta potilasryhmää, joista toinen saa elvytyslääkkeitä ja toinen ei. Lisäksi jokainen potilas ja tilanne on aina erilainen, täynnä loputtomasti erilaisia muuttujia. Jotta voidaan saavuttaa minkäänlaista tilastollista varmuutta jonkin lääkkeen tai toimenpiteen eduista, täytyy N-luvun olla hyvin suuri.

Hemostaateissa ja niiden vaikutusmekanismeissa on eroja, siihen että onko tällä käytännössä väliä onkin hieman vaikeampi vastata. Tärkeintä on aina huolellinen vamman pakkaaminen, sidoksen täytyy täyttää vammaonkalo ja tavoittaa vuotava verisuoni. Mekaanisen esteen verenvuodolle saa mainiosti myös tavallisesta harsositeestä, mutta ajatellen tilannetta käänteisesti, että itse olisi potilaana, olisin luultavasti hyvin tyytyväinen jokaisesta prosentista jolla selviytymiseni muuttuu todennäköisemmäksi.

Korpimedic 2021
Kirjoitukset eivät välttämättä edusta työnantajieni tai muidenkaan organisaatioiden mielipiteitä. Älä lähde pelkästään näiden tekstien perusteella ketään hoitamaan, vaan kouluttaudu ja harjoittele. Kuka tahansa voi joskus olla ensiauttaja.

 

 

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *